Someron Demarit haastavat puolueet lehtikampanjaan

Salon Seudun Sanomat uutisoi tänään maanantaina 11.4.2016, ettei Someron kaupunki tilaa enää sanomalehtiä Tervaskantoon eikä Rauhankallioon. 

Lehden mukaan syynä on kaupungin periaatteellinen linjaus, että palvelutalojen 

asukkaat asuvat omissa kodeissaan, joten kaupungin ei kuulu tilata sinne lehtiä. 

Someron SDP pahoittelee kaupungin lyhytnäköistä päätöstä.

Tervaskannon asukkaan, Aune Hagelbergin mukaan lehtitilausten lopettaminen 

oli todella surullinen ja ikävä päätös.  

Hänestä tuntuu, että näin toimien palvelutalon asukkaat eristetään vallan ulkomaailmasta. 

Kuitenkin heitä monia kiinnostaa edelleen paikkakunnan, valtakunnan ja maailman asiat. 

Televisio ei korvaa sanomalehteä. 

Paikallislehti tarjoaa korvaamattoman kattauksen oman asuinalueen tärkeimpiin puheenaiheisiin. 

Lehden juttuihin voi palata aina uudelleen ja uudelleen. 

Someron Työväenyhdistys ry haluaa omalta osaltaan ilahduttaa Tervaskannon
1. kerroksen asukkaita ja tilasi heille Somerolehden.
Somerolaiset sosialidemokraatit toivottavat Tervaskannon asukkaille antoisia
lukuhetkiä paikallislehden parissa.

Samalla haastamme kaikki Someron poliittiset ryhmät mukaan tähän lehtitilauskampanjaan ilahduttamaan valintanne mukaan lahjalehdellä Rauhankallion tai Tervaskannon asukkaita, jotta kaikki somerolaiset vanhustenhuollon asiakkaat saisivat edelleen lukea paikallislehteä.

Asiakasmaksujen korottamisesta vielä

Someron Keskustan valtuustoryhmä puolusti 16.2. (Somerolehti) julkaistussa kannanotossaan toimintaansa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamisessa. Keskustan kannanotossa todettiin mm.: "Keskusta toteaa, että julkisten palvelujen maksuja ei voi määrittää pelkästään kaikkein pienituloisinten maksukyvyn mukaan." Tämä on erittäin kova linjaus. On selvää, että asiakasmaksujen korotus vaikeuttaa eniten juuri pienituloisten ihmisten arkea.

Asiakasmaksuja päätettiin korottaa 30 prosentilla. Korotuksesta päätti Somerolla perusturvalautakunta. Kaupunginhallituksen äänestäessä otto-oikeuden käyttämisestä asiassa, keskustan ja perussuomalaisten äänin todettiin, että otto-oikeutta ei voi käyttää. Kyse oli lain tulkitsemisesta. Täsmälleen samassa asiassa ja täysin vastaavassa prosessissa Äänekosken kaupungissa otto-oikeuden käyttämisessä ei nähty ongelmaa ja siellä otto-oikeutta käytettiin yksimielisesti. 

Myös Someron kaupunginhallituksen olisi ollut täysin mahdollista käyttää otto-oikeuttaan, jos niin olisi haluttu. Nyt taisi käydä kuitenkin niin, että lakia tulkittiin ”luovasti”, koska todellisuudessa haluttiin välttää ottamasta kantaa hankalaan asiaan.

Koska kaupunginhallitukselta evättiin tosiasiassa sille kuuluva otto-oikeus asiakasmaksuasiassa, jouduimme puuttumaan asiaan valtuustoaloitteella. Väite, ettei Keskustan ryhmälle kerrottu aloitteesta etukäteen, on perätön. Kyseinen aloite lähetettiin sähköpostilla yhdelle Keskustan valtuutetulle saatesanoin: ”Hei, toivottavasti moni Keskustan valtuustoryhmästä allekirjoittaa liitteen mukaisen aloitteen.”

Keskustan kannanotossa kerrotaan, että nyt myös heidän ryhmänsä on valmis kompromissiin asiassa ja kohtuullistamaan asiakasmaksujen korotuksia. Hyvä näin. Kaikki muut Someron poliittiset ryhmät ovat tätä hakeneet jo pidemmän aikaa.

Riitta Lehtinen (sd.)
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Jyrkkä ei Asiakaspalvelumaksujen ylisuurille korotuksille

Someron kaupunginvaltuustolle

Suomen hallitus antoi kunnille mahdollisuuden nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuja 30 % 1.1.2016 alkaen.

Nostopäätöksen valmistelu tapahtui kaikessa hiljaisuudessa ilman lausuntokierrosta.
Terveyskeskuksen avohoidon vuosimaksuun ja käyntimaksuun tulee ensin kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti 1,74 prosentin korotus ja tämän jälkeen 27,5 prosentin korotus. Samat korotukset koskevat myös muun muassa sairaalan poliklinikkamaksua, päiväkirurgiaa, suun ja hampaiden tutkimusta, sarjassa annettavaa hoitoa, lyhytaikaista laitoshoitoa ja lastensuojelun maksua sekä maksukattoa.
Koska korotus on näin suuri, se vaikuttaa luultavasti ihmisten käyttäytymiseen. Asiakas ei enää hae tarvitsemaansa palvelua, koska hänellä ei yksinkertaisesti ole siihen varaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö STM toteaa muistiossaan, että ”korotuksesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset korostuvat heikompituloisilla ja paljon palveluita käyttävillä henkilöillä, joilla maksukatto ei kuitenkaan vielä täyty. Vähävaraisempien palvelujen käyttäjien kohdalla korotus saattaisi lisätä tarvetta turvautua toimeentulotukeen”.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että tehty korotuspäätös mitätöidään ja asiakaspalvelumaksuja korotetaan vain indeksikorotuksen verran.
9.12.2015 valtuuston hyväksymä talousarvio ei sisällä näitä kohtuuttomia korotuksia.

Somerolla 8.2.2016

Someron kaupunginvaltuutetut
(allekirjoitus ja nimenselvennys)
Kaikki muut ryhmät, paitsi Keskusta, allekirjoittivat aloitteen.

Otto-oikeus vai ei?

Esitin 18.1.16 pidetyssä kaupunginhallituksen kokouksessa otto-oikeuden käyttämistä perusturvalautakunnan 16.12.15 tekemään asiakasmaksujen korotuspäätökseen.

Olisin esittänyt, että ko. maksuja korotetaan vain indeksikorotuksen (1,74 %) verran, lautakunnassa äänestyksen jälkeen päätetyn huiman 27,5 % korotuksen sijaan.
Esitykseni takana oli ja on aito huoli kaikkein pienituloisimpien kuntalaisten pärjäämisestä yhä vähenevillä käyttöön jäävillä euroilla.

Johtava virkamies kuitenkin ilmoitti esitykseni jälkeen, ettei ko. pykälään voi enää esittää otto-oikeuden käyttöä, koska oikaisuvaatimusaika (14 päivää) on jo mennyt umpeen.

Perusteluissaan hän viittasi kuntalain § 51:n. Sen mukaan otto-oikeutta on käytettävä viimeistään oikaisuvaatimusajan kuluessa eli sinä aikana, jossa kuntalain 89 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä.

Itseäni ihmetyttää eniten se, että miten ja missä kaupunginhallituksen yksittäinen jäsen olisi voinut esittää otto-oikeuden käyttöä kuin hallituksen kokouksessa?
16.12.15 kokoontuneen perusturvalautakunnan hyväksytty pöytäkirja oli kaupunginhallituksen nähtävänä vasta 18.1.16 pidetyssä kokouksessa.  

Miten asiassa olisi tullut sitten oikeasti menetellä? Kuntalaki ei sitä kerro. Olisiko pitänyt lähettää oikaisuvaatimusajan puitteissa kirjallinen ilmoitus otto-oikeuden ehdottamisesta tulevassa kokouksessa kaupunginjohtajalle tai kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, heille molemmille vai koko hallituksen pöytäkunnalle?

Suurta kummastusta tähän otto-oikeusasiaan lisää vielä, ko. kokouksessa esityslistalla ollut § 17 Tiedoksiantoasiat. Tässä pykäläkohdassa kaupunginjohtajan päätösehdotusteksti oli: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeutta yllä mainittujen lautakuntien sekä viranhaltijan päätöksiin sekä merkitsee muut asiat tiedokseen.

Ehkä ehdotusteksti olisi syytä muuttaa seuraaviin kokouksiin muotoon:
Kaupunginhallitus hyväksyy täytäntöön pantaviksi päätökset, joihin sillä on

kuntalain mukainen otto-oikeus?

Palaamme onneksi asiaan, koska kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää otto-oikeusasian pöydälle. Asia on selvitettävä ja siihen on saatava selkeä, kirjallinen vastaus toimintaohjeineen kuntalain asiantuntijalta.

Riitta Lehtinen (sd)
kaupunginhallituksen jäsen

Kiiruun kouluhanke ja somerolainen päätöksentekokulttuuri

Kiiruun kouluhanke ja somerolainen päätöksentekokulttuuri

Someron kaupunginhallitus päätti (10.7.2015 § 145), että 17.6.2015 julkaistua Kiiruun koulun urakoiden osallistumishakemusta korjataan ja täydennetään.
Rakennuspuolen vuosittaista liikevaihtovaadetta laskettiin peräti 10 miljoonaa euroa, alkuperäisestä 25 miljoonasta 15 miljoonaan euroon vuodessa kolmen vuoden keskiarvolla.
Samoin Terveen Talon toteutuksen kriteereihin lisättiin hyväksyttäväksi vastaavan tavoite- ja laatutason mukainen selvitys. Hyväksytty vastaava-sanan lisäys antaa hyväksymisvaiheessa liikaa sijaa tulkinnalle ja avaa ovet valituksille.

Kaupunginhallituksen kokouksessa esittämäni vuosittainen 20 milj. euron liikevaihtovaade on hyvin lähellä Kuntaliiton suosituksen mukaista, joka on kaksi kertaa urakan kokonaishinnan suuruinen.
Nyt hyväksytty raja on alle 1,5- kertainen.

Esittämäni rajan hyväksyminen olisi vähentänyt huomattavasti kaupungin taloudellista riskiä.
Tässä taloustilanteessa on järjetöntä avata kilpailu yrityksille, joiden liikevaihto ei ole edes likikään kokonaisurakan suuruinen.

On myös enemmän kuin pöyristyttävää, että tietyt luottamushenkilöt voivat yhteydenotoillaan saada esittelijän eli kaupunginjohtajan pienentämään liikevaihtovaadetta kahteen kertaan.
Miksi näin haluttiin toimia, on varmasti kaikkien asianosaisten tiedossa.
Outoon valoon asettuu myös teknisen johtajan toiminta. Salon Seudun Sanomien (11.7.15) jutun mukaan hän oli selvitellyt ja pohtinut asiaa, mutta vasta parisen viikkoa lautakunnan tekemän päätöksen jälkeen. Eikö pohtiminen, selvittely ja asiantuntijoille soittaminen olisi tullut tehdä ennen 16.6.15 pidettyä teknisen lautakunnan kokousta, eikä viikkoja sen jälkeen? Esittelijän vastuulla on, ja oli jo silloin, että valmistelu on asianmukaisesti suoritettu. Johtopäätöksenä tästä voi vetää, että hänen virkavastuullaan esittelemä asia olikin kaikkea muuta.

Entä ne keskisuuret toimijat, jotka tutustuivat kesäkuussa julkaistuun ilmoitukseen todetakseen, ettei yrityksen taloudellinen ryki riitä. Käyvätkö he nyt lukemassa ko. korjausilmoituksen? Tuskin. Korjausilmoituksen lähettäminenhän tarkoittaa pienien kirjoitusvirheiden korjaamista. Kiiruun kouluhanke-ilmoitukseen tehdyt korjaukset ovat kuitenkin aivan muita kuin näppäilyvirheitä.
Hankinnan keskeyttäminen ja uuden ilmoituksen vireille laitto olisi tässä kohtaa sulkenut kaikki ovet Markkinaoikeudelta.

Päättäjien enemmistö otti tietoisesti ison taloudellisen riskin.  Kaikkien päätösesityksen puolesta äänestäneiden muistissa pitäisi olla uimahallin rakentamiseen liittyvät sotkut. Rakentajat vaihtuivat, aikataulut pettivät ja rahaa paloi.
Kohteen loppunäytös on käräjillä eikä kukaan tiedä, kuinka kalliiksi se loputa somerolaisille veronmaksajille tulee.

Riitta Lehtinen (sd.)

Someron kaupunginhallituksen jäsen

Rauhankalliota ei sulje AVI, Valvira eikä Pelastuslaitos. Sen voi sulkea vain somerolainen kaupunginvaltuutettu.

Rauhankallion sulkemista on ajettu kuin käärmettä pyssyyn.

Kokouksesta ja tilaisuudesta toiseen luottamushenkilöille on vyörytetty erilaisia väittämiä, miksi yksikkö on suljettava.
Syiksi on lueteltu mm. ahtaat, pienet asuinhuoneet, paloviranomaisen vaatiman turvallisuustason puute ja yksikön kalleus
sekä työntekijöiden työssään kokemat sietämättömät riskit.
On myös väitetty, että Katajakodin valmistuttua Somerolla olisi ylitarjontaa tehostetun palveluasumisen paikoista.

Rauhankalliota EI tarvitse peruskorjata vastaamaan nykymääräyksiä esim. huonekoon suhteen.
Muuttuneet lait ja määräykset koskevat ainoastaan ja vain uudisrakentamista ja peruskorjaamista, ei olemassa olevia tiloja.
Jos näin ei olisi, tulisi myös Tervaskanto sulkea tai peruskorjata.
Viittaus turvallisuustason puutteeseen on myös paikkaansa pitämätön. Rauhankallio on varustettu sekä automaattisella paloilmoitinlaitteistolla
että automaattisella sammutuslaitteistolla eli sprinklerillä. 

Yksikön kalleus eli asukaspäivän hintakaan eli tarkemmassa tarkastelussa pitänyt paikkaansa.
Alkuperäinen kymmenen euron ero verrattuna Tervaskannon päivähintaan kutistuikin 36 senttiin.

Työntekijöiden kokemat sietämättömät riskit olivatkin roskakatoksen valaistuksen puute.
Asia paljastui elokuisen vierailun yhteydessä. Roskat olisi turvallisempaa viedä ulos pimeään aikaan, kun näkisi, mihin astuu. 

Myös väite ylimääräisistä paikoista Katajakodin valmistuttua enemmän kuin ihmetyttää.
Terveyskeskuksen osastolla makuutetaan ihmisiä, joiden terveydellinen tila ei vaatisi osastotasoista hoitoa.
Kotihoidon piirissä on asiakkaita, jotka eivät muista syödä, ottaa lääkkeitään, pukeutua.
He kokevat suurta turvattomuutta ja pelkotiloja eivätkä mitenkään voi enää pärjätä yksin kotonaan.
Miten siis paikkoja voi olla liikaa?

Uutisoinnin ja omaisten yhteydenottojen mukaan Somerolla on kuitenkin lähes mahdotonta saada läheiselleen paikkaa tehostettuun palveluasumiseen.
Hylkäävä päätös tulee, vaikka tarve olisi lääketieteellisesti todistettu.
Kaikkien omaiset eivät osaa eivätkä jaksa valittaa päätöksistä. Todellista sitkeyttä vaaditaan omaisilta, jos vasta viides valitus hyväksytään.

En puolla Rauhankallion sulkemista. Meillä ei ole siihen mitenkään varaa. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus.

Riitta Lehtinen (sd.)
kaupunginvaltuutettu
Somero

Someron luottamushenkilöiden Pilli ja Pulla

Someron kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajat päättivät parisen viikkoa sitten viitata kintaalla sekä osakeyhtiölaille ja jääviyksille että valtuuston hyväksymille säännöille ja ohjeille.

He kaksi, valtuuston valitsemaa kaupungin ylintä luottamushenkilöä, päättivät yhdessä, että Ktö Somerasuntojen hallitus tullaan vaihtamaan ns. virkamieshallitukseen.
Päättivät keskenään, vaikka valtuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan päätöksenteko kyseisessä asiassa kuuluu kaupunginhallitukselle.
Päätös ilmoitettiin tiedoksiantona sähköpostitse kaupunginhallituksen pöytäkunnan jäsenille muutamaa tuntia ennen kokousta, jossa virkamieshallitusvalinnat tehtiin.

Yksituumaisen jääräpäisesti he veivät asian aina viralliseen päätöksentekoon asti, vaikka heille ilmoitettiin tulevan päätöksen olevan osakeyhtiölain ja valtuuston hyväksymien ohjeiden vastainen.

Meille myös ilmoitettiin pontevasti, että hallitukseen valittavat henkilöt eivät olisi jäävejä toimimaan tulevassa tehtävässään ja jäävittömyystulkinta oli tarkistettu kaupungin lakimieheltä. Eivät muka ole jäävejä, vaikka koko viisikon jääviyden tunnistaa jo kaukaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan antaman vastauksen mukaan tehtävä päätös ei myöskään olisi valtuuston hyväksymän konserniohjeen vastainen. Niissä ohjeissahan edellytetään, että yhden tytäryhtiön hallitukseen valittavan on oltava kaupunginhallituksen pöytäkunnasta. Se, että kaupunginjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin virkansa puolesta ja istuu kokouksissa saman pöydän ääressä, ei kuitenkaan millään muotoa tee hänestä konserniohjeen edellyttämää kaupunginhallituksen pöytäkunnan jäsentä. Ei todellakaan, vaikka hallituksen puheenjohtaja näin ilmoittikin konserniohjetta tulkinneensa.

Hallituksen puheenjohtajan mukaan Somerasuntojen yllä pyörinyt julkisuusmylly sekä saadut lukuisat yhteydenotot asian tiimoilta, olivat syyt, joiden johdosta Ktö Somerasuntojen hallitus oli vaihdettava.
Hänen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan yhteistyönä tehdyillä päätöksillä julkisuusmylly ei taida kuitenkaan pysähtyä.

Jarruttamisen sijaan he itse lisäsivät siihen uusia ja todella vakavia kierroksia.

Mielenkiinnolla odotamme, kuinka paljon alueella ilmestyvät paikallislehdet tulevat julkisuusmyllyttämään tätä kyseistä asiaa?

Onko lehdistöltä mahdollisesti, totutun mukaisesti, odotettavissa professoritason asiantuntijalausuntoja, asiakirjapyyntöjä ja runsasta kuvamateriaalilla varustettua palstatilaa, jää nähtäväksi.