Somerolaiset Mielensäpahoittajat

Valtapuolue Keskusta on pahoittanut mielensä.
Mieli on niin paha, ettei pipiin auta edes pitkä puhallus tai pusu.
Suostun olemaan katkeroitunut ja huuhaata edustava höröhörödemari, jos se edes hiukkasen heidän olotilaansa helpottaa.

Minä rutjake olen uskaltanut ennennäkemättömän julkisesti arvostella heitä ja heidän ns. toimintatapojaan kuntapolitiikassa. Lehti- ja blogikirjoituksillani olen aiheuttanut syyn paikkakunnan muuttotappioon, kaupungin maineen pilaamiseen ja uusien yritysten tänne saapumattomuuteen.

Tätä äärees pahaa mieltä toki yritetään kierrättää ja syyllisen viittaa tarjota vastapelureille käyttäytymällä ylenkatseellisesti ja halveksuvasti. Koppia ei kuitenkaan oteta. 

Arvostelemalla valtapuoluetta en kiihota ketään kansanmurhiin tai työpaikkakiusaamiseen.
Normi kunnassa tämä päättäjien arvostelu tai haastaminen ei ole ongelma tai syy närkästyä.  
Muualla Suomen kunnissa tätä kutsutaan politiikaksi.

Kuntalaisena minulla on oikeus olla eri mieltä yhteisten, verovaroille tuotettujen asioiden hoidosta tai hoitamattomuudesta. Minulla on myös oikeus tuoda tyytymättömyyteni julki lehti- ja blogikirjoittelussa. 

Mielensäpahoittajien sanakirjasta puuttuu sana demokratia. Sen tilalta löytyy sana vittuilu.
”Tää on pelkkää vittuilua” totesi eräs keskustavaltuutettu lajikaverilleen valtuuston kokouksessa, joka päätti äänestyksen jälkeen, että valtuuston kokousajankohdat päätetään etukäteen.

”Miten fiksut veljet omaavasta siskosta on voinut tulla tommonen? ” kysyi kaupungin ylin sulkapää minulta. Vastausta edelleen miettiessäni menen täysillä kohti tulevan syksyn kuntavaaleja.