Eriävä mielipide Someron tkn-lautakunnan päätökseen

Someron teknisen lautakunnan kokouksen (3.11.2009) päätökseen
jättämääni eriävää mielipidettä ei julkaistu kaupungin pöytäkirjasivulla,
niin liitän sen blogiini:

Eriävä mielipide Someron kaupungin teknisen lautakunnan päätökseen

§ 104/2009 (3.11.2009)

Someron kaupungin tekninen lautakunta päätti 3.11.2009 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle § 104 mukaisen esittelijän laatiman lausunnon Keskustan valtuustoryhmän 25.2.2008 tekemään valtuustoaloiteotteeseen. Aloite koski kouluruokailun ravitsevuutta ja kehittämistä sekä lähiruoan käyttöä ja sen kustannusvaikutuksia.

Valtuustoaloitteessa oli pyydetty selvittämään, miten voitaisiin lisätä lähellä tuotetun ruoan osuutta kaupungin ruokahankinnoissa ja sen käytön mahdollisia kustannusvaikutuksia.

Annetussa lausunnossa viitattiin äskettäin tehtyihin lähiruoan tuotevalikoimakartoituksiin, jotka

kuitenkin oli tehty vuosina 2005 ja 2007.

Neljä ja kaksi vuotta sitten tehdyt kartoitukset eivät mitenkään voi olla ajan tasalla vuoden 2009 tuotevalikoimatarjonnan kanssa.

Kustannusvaikutusselvityskohdassa lausuntoon on kirjattu, että käytetyissä tuotteissa ei ole havaittu muutoksia kustannusvaikutuksiin. Mistä lähiruokatuotteista ja niiden käytön laajuudesta on kysymys, ei lausunnosta käy ilmi.

Lausunnossa esitetään, että tuottajien tulisi kehittää tarjottavia tuotteitaan, mutta ei esitetä mitään konkreettisia ehdotuksia siitä, miten tuottajien tulisi niitä kehittää, jotta ruokahuolto voisi niiden käyttöä lisätä.

Myös lausunnon kohta lähituotteiden jatkojalostuksesta on asia, jossa tilaajan (ruokahuollon) olisi pitänyt julkisesti informoida, mitä tuotteita tuottaja voisi mahdollisesti lähiruoan jatkojalosteina tarjota.

Lausuntoon oli myös kirjattu Hankintarenkaan sopimus, joka tulee päättymään vuonna 2011.

Päätöstä Hankintarenkaaseen mukaan menemisestä vuosille 2010–2011 ei kuitenkaan ole tehty.

Edellä olevin perustein jätän päätökseen eriävän mielipiteeni.

Somerolla 4.11.2009

Riitta Lehtinen

Someron kaupungin teknisen lautakunnan jäsen

KUNTA VOI SUOSIA LÄHIRUOKAA

Kunta on merkittävä elintarvikkeiden ostaja ja suuressa roolissa panostettaessa lähiruokaan ja sen saatavuuteen.

Lähiruoalla tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka on tuotettu ja joka kulutetaan oman kunnan, maakunnan tai talousalueen sisällä. Säännön mukaan lähiruoaksi kutsutaan alle 100 kilometrin säteellä tuotettua ruokaa. Lähiruoka-ajattelu korostaa kestäviä tuotantomenetelmiä koko tuotantoketjussa

Lähiruoka on ruoantuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantoa edistäen samalla alueen elinvoimaisuutta, taloutta ja työllisyyttä. Lähiruoan hyötyinä on tuoreus, laatu ja turvallisuus. Se ylläpitää myös kulttuurimaisemaa, säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä sekä ottaa vastuun tulevista sukupolvista.

Edellytys lähiruoan saamiselle päiväkoti-ikäisen tai koululaisen lautaselle on yhteistyö ruokahuollosta vastaavan ajantasainen tieto kunnan alueella toimivista yrittäjistä ja heidän tuotteistaan. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii alkuvaiheessa molemmilta osapuolilta työtä, aktiivisuutta ja omien resurssien tiedostamista.

Kunnan tiedottaminen tuotteen tai palvelun tarpeestaan tulee tapahtua hyvissä ajoin ennen tarjouspyyntöjen julkaisua. Näin toimimalla mahdollistetaan paikallisen yrityksen toiminnan laajeneminen, verkostoituminen tai uuden yrityksen syntyminen.

2007 voimaan tulleessa hankintalaissa on seikkoja, joiden perusteella lähiruoan käyttöä voidaan lisätä ja edistää julkisissa organisaatioissa. Sopimusviljelijän tarjouspyynnössä eritellään esimerkiksi peruna, porkkana, lanttu, kaali, sipuli, tilli ja persilja. Näin eritellen pienetkin tuottajat voivat tehdä tarjouksen.

Toki ykkösvalintakriteerinä tulee edelleen käyttää hintaa, mutta kokonaistaloudellisessa tarjouspyynnössä sen osuus olisi vain 60 %. 30 % painotettaisiin ulkonäköön, makuun ja pakkauskokoon ja 10 % esim. yrityksen toimintavarmuuteen ja asiakaspalveluun.

Nyt on kuntapäättäjien aika herätä näkemään lähiruuan vahvuudet ja myönteiset vaikutukset koko seudun talouteen ja elinvoimaisuuteen lisäämällä vuosittain ja asteittain sen osuutta kunnan ruokahankinnoissa.

Julkisen ruokapalvelun tekemät päätökset vaikuttavat siihen, mistä raaka-aineista lapsille ja nuorille tarjottava ruoka on valmistettu. Tänään tehty päätös kantaa kauas tulevaisuuteen.

Riitta Lehtinen

Onko tarpeellista kouluttaa kunnallisia luottamushenkilöitä tuleviin tehtäviinsä?

Meillä Somerolla valtuuston kokoonpano uudistui lähes 50-prosenttisesti: 35 valtuutetusta 17 on uusia kasvoja.

Vaihtuvuus lautakunnissa oli vielä suurempi: 80 luottamushenkilöstä vain 24 jatkaa samassa lautakunnassa kuin viime valtuustokaudella. Prosentuaalisesti muutos on peräti 70.

Uusia, tälle kaudelle valittuja lautakuntajäseniä on 34, joten kaikkiaan lautakuntien jäsenistä ”keltanokkia” on 43 %.

Suurin vaihtuvuus oli perusturvalautakunnassa, jossa 11 jäsenestä kahdeksan on uutta.

Kaupungin johdon toimesta vain uusille valtuutetuille (ei varavaltuutetuille) on järjestetty yksi koulutus joulukuussa ja tässä kuussa on toinen, johon on kutsuttu myös ”vanhat” valtuutetut.

Uusille lautakuntien jäsenille (ei esim. viime kaudella varajäseninä olleille) kaupunginjohtaja piti yhden tunnin mittaisen koulutustilaisuuden, jossa käsiteltiin kunnallishallinnon perusteita ja kokoustekniikka.

Ihmettelyä herätti kaupungin johdon tapa rajata koulutus vain tiettyyn ryhmään: uusille ja vain uusille. Myös lautakuntakohtaista koulutusta tulisi järjestää kaikille lautakuntien jäsenille ja varajäsenille, kukin lautakunta omina koulutuksinaan. Myös lautakuntakohtaiset ohjeet, lait, määräykset jne. tulisi jakaa kaikille luottamushenkilöille. Itse kuudennen pyytämiskerran jälkeen saatan saada ne ensi viikolla. Ja voinhan aina noudattaa ohjetta: kvg!

Koulutusvaatimukseni perustan väitteeseen, ettei kukaan uusi tai lautakunnasta toiseen siirtyvä, edelliskauden jäsen, ole tarpeeksi selvillä uuden lautakunnan alaisista, päätettäväksi tulevista asioista, huomioiden neljässä vuodessa tulleet lakimuutokset, määräykset ja uudet asiakokonaisuudet.

Itse uutena luottamushenkilönä haluan mahdollisimman paljon oikeata ja ajantasaista tietoa pystyäkseni hoitamaan ”virkatehtävääni” Kuntalain edellyttämällä tavalla: ”Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.”

Onnekseni Someron Demarit ja Varsinais-Suomen sos.dem.-piiri on kurssittanut meitä uusia ja vanhoja laadukkailla ja asiapitoisilla koulutuspäivillä. Myös verkostoitumisella on ollut suuri merkitys tiedonkulkuun - ja jakamiseen.

Yhtenä tärkeänä asiana koulutuksessa nousi esille lautakunnan esityslista ja siihen vaikuttaminen. Keskeinen valtahan on agendan tekijällä eli usein virkamiehellä. Eli pitää olla mukana valmistelussa! Demokratian uskottavuuden kannaltahan ei riitä, että virkamiehet vain päättävät vaan on voitava ja vaikutettava esityslistaan ja sen sisältöön. Valmistelun ja päätöksenteon erohan on veteen piirretty viiva.

Riitta

1. valtuuston kokous 2009 Somerolla

Istuin maanantaina 26.1.2009 valtuustosalin orsilla kuuntelemassa ja seuraamassa uuden valtuuston järjestäytymistä ja luottamuspaikkojen jakoa.

Hallituspaikat ja lautakuntien puheenjohtajat oli jo julkaistu lehdessä, joten jännitystä tai äänestysdramatiikkaa ei saliin saatu.

Ainut vaali käytiin kaupunginhallitukseen nimitettävien jäsenten välillä. Yhdeksän paikkaa oli jaossa ja ehdokkaita kymmenen. Liekö lopputulokseltaan varma äänestyttäminen ollut tökkäys Vasemmistoliitolle vaaliliitostaan Keskustan kanssa?

Muut lautakuntapaikat oli jaettu puolueiden kesken etukäteen ja ryhmien puheenjohtajat vuorollaan pyysivät puheenvuoroa ja ilmineerasivat omat ihmisensä.

Keskustelua ei liiemmin käyty: muutama kommentti kaupungin kotisivujen tulevasta reeraamisesta: (oli muuten meidän Demarien syksyllä 2008 tekemä aloite)

– kuinka voi edelleen vuonna 2006 hyväksytty hallintosääntö olla sivuilla, vaikka valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön joulukuussa 2008?

– miksei uutta valittua valtuustoa oltu päivitetty sivuille

– miksi osalla lautakuntia ovat liitteet luettavissa, osalla ei

En tiedä kenen toimenkuvaan kotisivujen päivittäminen kuuluu. Sen tiedän, että tehtävää ei ole hoidettu.

PS. tänään Forssan lehdessä oli juttu Someron pääkadusta: sitä nimitettiin Keskustan valtaväyläksi.

Tarvinnee kiertää ohikulkutien kautta vastedes :)