KUNTA VOI SUOSIA LÄHIRUOKAA

Kunta on merkittävä elintarvikkeiden ostaja ja suuressa roolissa panostettaessa lähiruokaan ja sen saatavuuteen.

Lähiruoalla tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka on tuotettu ja joka kulutetaan oman kunnan, maakunnan tai talousalueen sisällä. Säännön mukaan lähiruoaksi kutsutaan alle 100 kilometrin säteellä tuotettua ruokaa. Lähiruoka-ajattelu korostaa kestäviä tuotantomenetelmiä koko tuotantoketjussa

Lähiruoka on ruoantuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantoa edistäen samalla alueen elinvoimaisuutta, taloutta ja työllisyyttä. Lähiruoan hyötyinä on tuoreus, laatu ja turvallisuus. Se ylläpitää myös kulttuurimaisemaa, säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä sekä ottaa vastuun tulevista sukupolvista.

Edellytys lähiruoan saamiselle päiväkoti-ikäisen tai koululaisen lautaselle on yhteistyö ruokahuollosta vastaavan ajantasainen tieto kunnan alueella toimivista yrittäjistä ja heidän tuotteistaan. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii alkuvaiheessa molemmilta osapuolilta työtä, aktiivisuutta ja omien resurssien tiedostamista.

Kunnan tiedottaminen tuotteen tai palvelun tarpeestaan tulee tapahtua hyvissä ajoin ennen tarjouspyyntöjen julkaisua. Näin toimimalla mahdollistetaan paikallisen yrityksen toiminnan laajeneminen, verkostoituminen tai uuden yrityksen syntyminen.

2007 voimaan tulleessa hankintalaissa on seikkoja, joiden perusteella lähiruoan käyttöä voidaan lisätä ja edistää julkisissa organisaatioissa. Sopimusviljelijän tarjouspyynnössä eritellään esimerkiksi peruna, porkkana, lanttu, kaali, sipuli, tilli ja persilja. Näin eritellen pienetkin tuottajat voivat tehdä tarjouksen.

Toki ykkösvalintakriteerinä tulee edelleen käyttää hintaa, mutta kokonaistaloudellisessa tarjouspyynnössä sen osuus olisi vain 60 %. 30 % painotettaisiin ulkonäköön, makuun ja pakkauskokoon ja 10 % esim. yrityksen toimintavarmuuteen ja asiakaspalveluun.

Nyt on kuntapäättäjien aika herätä näkemään lähiruuan vahvuudet ja myönteiset vaikutukset koko seudun talouteen ja elinvoimaisuuteen lisäämällä vuosittain ja asteittain sen osuutta kunnan ruokahankinnoissa.

Julkisen ruokapalvelun tekemät päätökset vaikuttavat siihen, mistä raaka-aineista lapsille ja nuorille tarjottava ruoka on valmistettu. Tänään tehty päätös kantaa kauas tulevaisuuteen.

Riitta Lehtinen