Someron luottamushenkilöiden Pilli ja Pulla

Someron kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajat päättivät parisen viikkoa sitten viitata kintaalla sekä osakeyhtiölaille ja jääviyksille että valtuuston hyväksymille säännöille ja ohjeille.

He kaksi, valtuuston valitsemaa kaupungin ylintä luottamushenkilöä, päättivät yhdessä, että Ktö Somerasuntojen hallitus tullaan vaihtamaan ns. virkamieshallitukseen.
Päättivät keskenään, vaikka valtuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan päätöksenteko kyseisessä asiassa kuuluu kaupunginhallitukselle.
Päätös ilmoitettiin tiedoksiantona sähköpostitse kaupunginhallituksen pöytäkunnan jäsenille muutamaa tuntia ennen kokousta, jossa virkamieshallitusvalinnat tehtiin.

Yksituumaisen jääräpäisesti he veivät asian aina viralliseen päätöksentekoon asti, vaikka heille ilmoitettiin tulevan päätöksen olevan osakeyhtiölain ja valtuuston hyväksymien ohjeiden vastainen.

Meille myös ilmoitettiin pontevasti, että hallitukseen valittavat henkilöt eivät olisi jäävejä toimimaan tulevassa tehtävässään ja jäävittömyystulkinta oli tarkistettu kaupungin lakimieheltä. Eivät muka ole jäävejä, vaikka koko viisikon jääviyden tunnistaa jo kaukaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan antaman vastauksen mukaan tehtävä päätös ei myöskään olisi valtuuston hyväksymän konserniohjeen vastainen. Niissä ohjeissahan edellytetään, että yhden tytäryhtiön hallitukseen valittavan on oltava kaupunginhallituksen pöytäkunnasta. Se, että kaupunginjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin virkansa puolesta ja istuu kokouksissa saman pöydän ääressä, ei kuitenkaan millään muotoa tee hänestä konserniohjeen edellyttämää kaupunginhallituksen pöytäkunnan jäsentä. Ei todellakaan, vaikka hallituksen puheenjohtaja näin ilmoittikin konserniohjetta tulkinneensa.

Hallituksen puheenjohtajan mukaan Somerasuntojen yllä pyörinyt julkisuusmylly sekä saadut lukuisat yhteydenotot asian tiimoilta, olivat syyt, joiden johdosta Ktö Somerasuntojen hallitus oli vaihdettava.
Hänen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan yhteistyönä tehdyillä päätöksillä julkisuusmylly ei taida kuitenkaan pysähtyä.

Jarruttamisen sijaan he itse lisäsivät siihen uusia ja todella vakavia kierroksia.

Mielenkiinnolla odotamme, kuinka paljon alueella ilmestyvät paikallislehdet tulevat julkisuusmyllyttämään tätä kyseistä asiaa?

Onko lehdistöltä mahdollisesti, totutun mukaisesti, odotettavissa professoritason asiantuntijalausuntoja, asiakirjapyyntöjä ja runsasta kuvamateriaalilla varustettua palstatilaa, jää nähtäväksi.

Me somerolaiset emme tarvitse yhteispalvelupistettä. Emmehän?

Me somerolaiset emme tarvitse yhteispalvelupistettä. Emmehän?
Me somerolaiset emme tarvitse lähipalveluita. Emmehän?
Me somerolaiset emme tulevaisuudessa tarvitse Kelan, TE-keskuksen, poliisin tai verotoimiston palveluista. Emmehän?

Kaupunginhallituksen enemmistö (äänin 6-3) päätti, ettemme me somerolaiset
tarvitse Yhteispalvelupistettä.

Emme nyt emmekä tulevaisuudessa. Emme.
Me somerolaiset voimme hakea tarvittavat palvelut Salosta. Voimme.

Demokratia puhui  ja pulinat pois.

 ”Vain sellaisten asioiden parissa kannattaa työskennellä,

   joiden varmaan ja epäilyksettömään tietämiseen järki riittää. ”

   - Descartes

Someron kaupunki hyötykouluttaa?

Salon Seudun Sanomat (3.7.13) uutisoi Someron teknisen johtajan Marko Mäkisen koulutussessiosta,
joka huipentuu syksyllä 2013 Yhdysvaltoihin suuntautuvaan seitsemän päivän reissuun. 

Asia nousi ensimmäisen kerran tietoisuuteeni kaupunginhallituksen kokouksessa (17.6.13) tiedoksiantoasioissa, jossa kaupunginjohtaja oli myöntänyt hänelle seitsemän päivän palkallisen opintovapaan.
Tiedustelin silloin, mikä koulutusjuttu tämä on ja kenen kukkarolla käydään.
Vastausta en saanut.
Kysyin asiaa uudelleen 28.6.13 olleessa kokouksessa, jossa kaupunginjohtaja Leo Haltsonen kertoi, että kaupunki maksaa.
Sanallakaan ei kerrottu, että koulutus olisi osa isompaa kokonaisuutta, saati koko koulutuksen hintaa.

Lehden haastattelun mukaan valtuuston puheenjohtaja Jani Kurvinen (kesk.) oli tietoinen asiasta.
Onko asia ollut muiden kuin keskustalaisten tiedossa, en tiedä.
Meille demareille tämä asia tuli nyt, vasta koulutuksen loppusuoralla, ensimmäisen kerran tietoisuuteen.

Someron kaupungin v. 2012 Henkilöstöraportin mukaan koulutuspäiviä/henkilö oli 1,1 päivää. 
Aika moni jää väkisin koulutuksen ulkopuolelle, koska tekninen johtaja käytti vuonna 2012 neljän henkilön kiintiön ja vuonna 2013 hän kouluttautuu 15 henkilön edestä.
Yhden yksittäisen työntekijän vajaan vuoden koulutus maksaa meille kuntalaisille lähes 20.000 €.  Jos kaikki vuonna 2012 kouluttautuneet kunnan työntekijät olisi kurssitettu yhtä komeasti, koulutuksen kokonaishintalappu olisi 12,5M€.

Tämä Kiinko Oy:n järjestämä koulutus Rakennuttamisen johtaminen täyttää ennakkomainoksen mukaan: Rakennuttajien pätevyydentoteamislautakunnan vaatimukset ja antaa teoreettisen pohjan vanhemman rakennuttajan pätevyyttä (RAPS) tarvitseville henkilöille.

Olisiko teknisen johtajan kuitenkin ollut syytä hakeutua jatkokoulutukseen, jossa teoreettisen pohjan sijaan olisi syvennetty hankintalakiosaamista, pisteytystä ja niiden vertailua sekä tarjouspyyntöjen laadintaa unohtamatta sähköisen asioinnin tuomia mahdollisuuksia.

Vuoden 2013 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa (hyväksytty 7.1.13) kaupunginhallitus kehottaa esimiehiä suhtautumaan koulutusanomuksiin niin, että koulutuksen tulee palvella työyhteisön tarpeita ja kehittämistä.

Riitta Lehtinen (sd)
Someron kaupunginhallituksen jäsen

PS. arvostan kokoikäistä kouluttautumista ja kannustan siihen kaikkia.
Kunnan lompsaa käyttäville on kuitenkin oltava selkeät ja tasa-arvoiset pelisäännöt.

Ryhmäpuhe tilinpäätösvaltuustossa 24.6.13

Puheenjohtaja, valtuutetut, lehdistön edustajat ja kuntalaiset!

Talouden taantuma ja sen vaikutus Somerolla näkyi talouslukujen valossa viime vuonna.
Vuosikate oli 2,2 M€ ja ylijäämää kertyi 0,4 M€, kun vastaavat luvut vuonna 2011 olivat 3,3M€ ja 1,6M€.

Valtionosuudet muodostavat noin puolet kunnan budjetista ja v. 2012 niitä tilitettiin Somerolle 24,4M€.
Asukaskohtainen laina nousi 290€:sta 780€:n.

Eri toimialat pysyivät budjetissaan poikkeuksena perusturvalautakunta, jolle myönnettiin lisämäärärahaa peräti 1,3M€.
Pyyntö oli toki osittain ennakoitavissa, koska perusturvan lakisääteiset tehtävämenot oli selkeästi alibudjetoitu vuodelle 2012.
Huolestuttavinta asiassa, oli ja on se, että summasta yli puolet, eli 800.000€, meni kohonneisiin lastenhuostaanottokuluihin.
Kulujen kasvun leikkaamiseksi, me sosialidemokraatit, kannatimme syksyllä vuoden 2013 talousarviokäsittelyssä tehtyä esitystä, jossa sosiaalityöhön olisi lisätty 200.000€, ja joka olisi korvamerkitty ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 13–21.

Perusturvan puolella v. 2012 oli erittäin haastava. Perusturvajohtajan tehtävää hoiti vuoden aikana peräti neljä eri henkilöä.
Tässä kohtaa lausumme suuren kiitoksen perusturvalautakunnalle ja erityisesti sen puheenjohtaja Harri Kurttilalle.
Iso kiitos kuuluu myös perusturvan työntekijöille, jotka saivat pidettyä hommat hanskassa useiden pätkittäisten, johtavien viranhaltijoiden kanssa.

Vanhuspuolella Tervaskannon laajennuksella venyteltiin ja vitkuteltiin lähes koko valtuustokausi. Ensin piti laajentaa Tervaskantoa, sitten palvelu piti ulkoistaa ja lopulta hanke päätettiin sijoittaa Lamminniemeen.
Surullista kyllä, paikkojen tarve ei vähentynyt vitkutteluaikana yhtään vaan nytkin kolmisenkymmentä vanhusta on sijoitettuna kotipaikkakunnan ulkopuolelle.
Asia, joka on vanhuksen ja omaisten kannalta erittäin ikävä.

Hyvät kuulijat!

Moni valtuuston yksimielisesti hyväksymä tavoite jäi toteuttamatta.
Tarkastuslautakunta ei kuitenkaan tukistanut saati pontevasti vaatinut lautakuntia tilille.
Se ulkoisti vastuunsa kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitukselle asetettu tavoite Tavoitteiden yhtenäistäminen, on arviointikertomuksessa kuitattu näin: Tavoite ei täysin toteutunut. Miltä osin tavoite sitten toteutui, ei käy selville.
Henkilöstöhallinnon puolella Henkilöstösuunnitelman laatiminen ei vieläkään toteutunut vaan se on edelleen aloittamista vaille valmis.
Ajatustakaan ei uhrattu tavoitteelle Kaupungin julkikuvan parantaminen hyvänä työnantajana, vaikka kaikkien tiedossa on, että tulevaisuudessa emme pärjää kilpailussa osaavista työntekijöistä, jos työnantajamaineemme on huono.

Elinkeinolautakunnan tavoitteena oli kehitysyhtiön perustamisen valmistelu. Tavoite ei ole voinut toteutua, koska kehitysyhtiö on päätetty jättää toistaiseksi perustamatta.

Nyt jatketaan elinkeinolautakunnan pohjalta ja sille on asetettu suuria haasteita ja odotuksia mm. uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi Somerolle.
Viime valtuustokausi meni lautakunnalta harjoitellessa, nyt meillä on oikeus vaatia siltä myös tuloksia.

Hauskin tarkastuslautakunnan toteamus elinkeinolautakunnan kohdalta löytyy seuraavasta tavoitteesta: 30.6.12 mennessä on laadittu suunnitelma toimenpiteistä, jolla voidaan myötävaikuttaa valittujen toimialojen perustamista/sijoittumista Somerolle.
Raportin mukaan tavoite ei ole täysin toteutunut, sillä mahdollisten toimialojen valinta on jäänyt miettimisen asteelle. Tarkoittaneeko tämä sitä, että hyvin mietitty on puoliksi tehty?

Sivistyspuolella urheilulukiotavoite jäi kokonaan valmistelematta kaiketi siksi, ettei sivistysjohtaja pitänyt sitä valmistelemisen arvoisena. Ottamatta kantaa tavoitteen realistisuuteen on kuitenkin käsittämätöntä, että johtava virkamies sivuuttaa valtuuston yhteisesti päättämän tavoitteen lauseella: Opetushallitus ei ole vuosiin nähnyt tarpeita esimerkiksi urheilulukioiden lisäämiseen.

Teknisellä puolella tavoite Selvitetään avoimen lähdekoodin ohjelmien hyödyntämien tietohallinnossa, jäi aivan liian ohuelle valmistelulle.
Valtuuston tavoite jäi toteuttamatta kaiketi siksi, ettei tekninen johtaja usko avoimeen ja ilmaiseen lähdekoodiin.
Ei vaikka, näitä soveltuvin osin käyttämällä, säästäisimme lisenssikuluissa huomattavia summia vuosittain.
Huoltokirjatavoite on palvelupyyntöjen sekä käyttöpäiväkirjan osalta saatu lopulta alkuun.
Ruokahuollon puolella lähiruokapäivä-tavoite jäi osittain toteuttamatta, koska määrärahat loppuivat syksyllä.
Nyt istuvan lautakunnan on syytä varmistaa, että lähiruokamäärärahat riittävät koko vuodelle.

Tekninen puoli investoi kahdeksalla miljoonalla eurolla v. 2012. Uimahalli valmistui, teollisuushalli ja kaupungintalon julkisivusaneeraus saatiin melkein valmiiksi ennen vuoden vaihdetta.
Määrärahoista jäi kuitenkin käyttämättä lähes viisi miljoonaa.
Pitkään odotetut kevyenliikenteen väylät rakennettiin Härkätielle, Härkälään ja Metsätielle.

Ympäristötoimessa valmisteltu sosialidemokraattien valtuustoaloite Someron kaupungin ilmasto-ohjelman laatiminen, ei ole edennyt.
Lautakunta esitti valtuustolle, että ohjelman laatimiselle varattaisiin lisämääräraha ja valmistelusta neuvoteltaisiin Valonian kanssa.
Esitys tyrmättiin valtuustossa, vaikka ilmasto-ohjelman laadinnan pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen, kunnianhimoinen tahto.
Sen laatiminen ja noudattaminen säästäisi ympäristöä ja kunnan lompakkoa.

Tavoitetta Aloitetaan yleiskaavan laadinta Someron keskustan alueelle, toteutumattomuutta ei ole mitenkään noteerattu arviointikertomuksessa, vaikka kaavan laatimisen aloittaminen olisi tärkein ja konkreettisin työkalu maapoliittisen ohjelman kyljessä.

Arvoisat kuulijat!

Mela-asiaan liittyvistä vastuuvapauksista äänestettiin viime vuoden tilinpäätösvaltuustossa.
Me sosialidemokraatit esitimme, että vastuuvapautta ei myönnettäisi lomasihteerin lisäksi myöskään kaupunginhallitukselle eikä johtaville virkamiehille. Asia on nyt edennyt poliisitutkintaan ja oikeus aikoinaan päättää, keillä oli vastuu valvonnasta ja ketkä joutuvat maksumiehiksi.
Selvää on ainakin se, että kaupungin sisäinen valvonta petti asiassa oikein pahemman kerran.
Koko kunnan organisaation riskienhallinta – ja kartoitus tuleekin saattaa rivakasti ajan tasalle.

Uusi uljas uimahalli Loiske valmistui syksyllä 2012.
Hallin kävijämäärien perusteella hanke oli enemmän kuin tarpeellinen.
Loisketta nähdään myös hallin ulkopuolella: urakkaa tullaan puimaan käräjäoikeudessa kaupungin, alkuperäisen rakennusurakoitsijan ja sähköurakoitsijan korvausvaateiden johdosta.

Tuleva valtuustokausi on isojen investointien täyttämä.
Syksyllä 2012 valmistunut sisäilmaselvitys Kiiruun koulusta vauhditti rakennushankkeen aikataulua.
Valtuusto päätti yksimielisesti toteuttaa Kiiruun koulun uudisrakennushankkeena, jonka kustannusarvio on 15M€ luokkaa.
Hanke toteutetaan ns. omalla rahalla, koska valtionosuutta ei hankkeelle saada.

Investointilistalla on myös useammalla vuodella siirretty Tervaskannon laajennushanke, jonka kustannusarvio on 6,6M€.

Nämä mittavat rakennushankkeet toteutetaan velkarahalla ja matalan velkamäärän / asukas ajat ovat ohitse.
Seutukunnan haastava ja vaikea suurtyöttömyys vaikuttaa merkittävästi verotuloihin ja lisää paineita pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.
Nuorisotyöttömyyden huima nousu, 36 % vuoden takaisesta, on myös saatava nopeasti taittumaan.

Vaikeiden aikojen yli päästään varpaat kuivina hyvällä yhteistyöllä, avoimella keskustelulla ja puhumalla asioista niiden oikeilla nimillä.

Tämä vaatii rehtiä politiikkaa, isoa luottamusta ja puoluerajat ylittävää yhteistyötä, jonka viriämisestä on saatu jo hyvät kokemukset tämän vuoden puolella mm. kouluverkkokeskustelutilaisuudesta, jonka valmisteluun osallistuivat melkein kaikki puolueet.

Edessämme ovat, kuten kaikki tiedämme, taloudellisesti kovat ajat.
Meidän valtuutettujen on valmistauduttava tekemään myös vaikeita päätöksiä, koska meidät on niitä päätöksiä tekemään valittu.

Me olemme vastuussa kuntalaisille.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kiittää koko kaupungin ja kaupunkikonsernin henkilöstöä menneestä tilikaudesta ja puoltaa vastuuvapauden myöntämistä

Somerolla 24.6.2013
Someron kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen valtuustoryhmä